Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pikku-Mökö. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Pikku-Mökö. Näytä kaikki tekstit

tiistai 18. marraskuuta 2014

Uusi kiipeilypuu

Tilasin kissoille uuden kiipeilypuun. Puu on pystytetty ja hyväksytty.

Alku

Etenee

Valmis!


Lopputarkastaja

Hyväksytty

Hyväksytty II
Piki on viettänyt valtaosan päivästään tuolla pussissa. Myös Mökö viihtyy. "Pienet pojat" näemmä kannattaa vanhaa puuta. Harmi, että se lähtee huomenna, kun ei ole tilaa molemmille.

maanantai 17. marraskuuta 2014

Kuvatodisteita

Pikku-Mökö nokosilla, melkein vieressä

Luigi mustavalkokuvaustreenajan kohteena

Luigi langankerimisapulaisena
Luigi näyttää mallia "ympyrästä" ja Piki seuraa

Mökö ja Pikku-Mökö kyttää tirppoja

tiistai 4. kesäkuuta 2013

Löpinää

Meille ei kuulu oikein mitään ihmeellistä. Nautitaan kesästä ja lämmöstä. Ukkosista nää katit ei tuumaa mitään, viimeksikin Pikku-Mökö nukkui kaikessa rauhassa tuuletusasennossa olevan parvekkeenoven vieressä. Allekirjoittanut pelkää vissiin kissojen edestäkin.


Pikku-Mökö

Ei ole oikein uusia kuviakaan nyt pahemmin. Tämä on melko tuore. 

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Eläinlääkärissä

Tällä kertaa pääsimme eläinlääkäriin. Tosin vain yhden kissan kanssa.

Useampi tunti ennen varattua aikaa aloin kyttämään, milloin Pikku-Mökö ja Luigi nukahtaisivat. Pikku-Mökö sitten asettuikin nukkumaan. Mies sai napattua kissan syliin ja kävivät kovan taistelun kantokoppaan menemisestä. Mies voitti. Ja siinä vaiheessa oli jo ilmiselvää, että Luigia ei enää kiinni saa.

Pikku-Mökö mellasti sen verran kopassa, että päätettiin kiikuttaa se jo autoon ja käydä asioilla aikaa odotellessa. Autossa kissa makoilikin rauhallisesti (pienessä paniikissa) paikallaan.

Eläinlääkärissä rauhoitusaineen pisto sujui hyvin. Eläinlääkäri sanoi, että jotkut rupeaa rimpuilemaan pistosta, kun aine kirvelee jonkin verran, mutta Pikku-Mökö oli ihan kiltisti paikoillaan ja pian nukahtikin sitten. Toimenpiteen ajan odottelimme odotushuoneessa ja pian pikkuinen tuotiinkin sitte jo takaisin, eihän siinä kauaa kestä.

Kotona Pikku-Mökö sai jäädä koppaan heräilemään, kansi vain otettiin pois. Pissathan tuli alle, onneksi oli pyyhe alla. Aika pitkään poikanen nukkui. Vähän heräilyn merkkejä alkoi olla pari tuntia kotiutumisen jälkeen, mutta ei edes yrittänyt silloin vielä liikkeelle. Jonkin ajan kuluttua sitten hoiperteli ensin noin puolitoista metriä kantokopalta ja nukahti. Myöhemmin vähän lisää ja pääsi kömpimään sohvallekin. Oli se niin reppana rakas. <3

Siitä pikkuhiljaa alkoi piristymään (itse en enää ollut kotona) ja kuulemma pian alkoi olla jo ennallaan.

Piki tarkistelemassa potilasta

Vartiohommissa

Sohvalla nukkumassa

<3
Luigihan oli melko paniikissa vielä illallakin. Vaikkei itse edes mihinkään joutunut. Saa nähdä, milloin se saadaan vietyä.

tiistai 7. toukokuuta 2013

The Häntä

Pakoillessani tiskausta huomasin yhtäkkiä The Hännän olevan taas hyvin esillä. Räpsräpsräps.


"Mitä fidduu sä häiritset meidän päikkäreitä häh?!"

Vähän pörrötettynä

Siloiteltuna

Kaappikissa

Mökö on aina tykännyt hengailla kaapeissa, lähinnä makuuhuoneen kaapeissa.

Pikku-Mökö on näemmä samaa sarjaa, se on kiinnostunut keittiönkaapeista. Ei kannattais jättää kaappien ovia auki vahingossa, tai voi löytyä hyllyiltä tämmönen.



perjantai 3. toukokuuta 2013

Eläinlääkärireissu - tai sitten ei.

Meidän oli tarkoitus pentujen kanssa mennä eilen eläinlääkäriin. Tehosterokotukseen + leikkaukseen.

Piki pummasi ruokaa urakalla, koska pentujenhan piti olla syömättä. Eli en siis mitenkään voinut valvoa, etteikö pennut olisi päässeet ruokapaikalle. (Tai no joo, jos oisin teljennyt ne esim. makkariin tai kylppäriin, mutta...)

Mielestäni hyvissä ajoin, 45 minuuttia ennen aikaa, ruvettiin kokeilemaan, saisiko kissat koppaan. Ei. Ei kumpaakaan. Luigi oli aivan paniikissa. Pikku-Mökö melkein meni halpaan, kun heitteli leluja koppaan. Mut kumpikaan ei päästänyt ihmistä lähelleen.

Lopulta oli peruttava aika. Pitää varata uusi ja aloittaa aiemmin kopittaminen. Yrittää keksiä jotain huijauskeinoja. Viimeksi sujui yllättävän hyvin niin ei käynyt mielessäkään, että nyt olisi tällainen show, ja viimeksi kuitenkin yksin olin hoitamassa hommaa.

Noin vartti ajan perumisen jälkeenhän tilanne oli tämä.

Pikku-Mököä sai käydä silittelemässä täysin vapaasti ja sen olisi saanut tuosta syliin ja kantokoppaan... Myöhäistä se siinä vaiheessa oli, sitä paitsi se oli syönyt jo.

Tunsin itseni koko illan epäonnistuneeksi kissanomistajaksi, täysin toivottomaksi, itkinkin vähän ja epäilin, etten saa näitä ikinä enää eläinlääkäriin. Nyt on vähän parempi mieli, ja eiköhän se onnistu ensi kerralla, kun nyt tietää, mikä voi olla tilanne.

PS. Pennut punnittiin toissapäivänä. Luigi 3,5 kg ja Pikku-Mökö 4,8 kg.

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Dyykkarit

Luigilla ja Pikku-Mököllä on joku fiksaatio vanupuikkoihin. Niitä käydään kaivamassa vessanroskiksesta heti, kun ovi on hetkenkin auki. Ne on myös todella nopeita siinä. Pelkkä ämpäri roskiksena vaihdettiinkin kannelliseen roskikseen (en sentään ostanut uutta vaan sellainen oli ennestään). Kissaparat, kuinka niitä kiusataan.

No, Pikku-Mökö on nyt oppinut, miten sieltä kannellisesta roskiksestakin saa vanupuikot kaivettua.

Pitääkö mun opetella sulkemaan vessanovi myös silloin, kun kuljeskelen ympäri asuntoa hampaita harjatessani?

(Meillä on siis vessa ja kylppäri erikseen ja kissanhiekkikset on kylppärissä, eli vessanovi on normaalisti aina kiinni.)

Pikku-Mökö löytyi tänään myös kirjahyllyn päältä. Pitää keksiä uusi säilytyspaikka langoille, jotka on siellä, koska eivät mahdu langoille tarkoitettuihin laatikoihin. Tai jos hillitsisi langanostoa...

sunnuntai 21. huhtikuuta 2013

Keittiö

Jos menet keittiöön, saat heti paljon kavereita. Tai siis näin meillä. Ja jos ne keittiöönmenijät ovat minä tai mies.

En millään tahdo uskoa, että syynä ois kissanruokakaappi... :D

Luigi taas törmäilee Pikiä päin
Joskus on hieman rasittavaakin tuo. Nimittäin noihin kissoihin myös kompastuu. Usein. Päivittäin. Eikä niillä aina edes ole kupit tyhjänä, pitää vaan pummata. Ketkähän on mahdollistaneet tämän tavan...? :D

Mökö ei tätä harrasta. Se luottaa vissiin niin vahvasti siihen, että kyllä sitä ruokaa sinne kuppiin tulee, vaikkei pummaiskaan. Se on myös porukan lihavin (älkää kertoko sille), pitäis pistää laihikselle. Eikä sitä nää ees koskaan syömässä!

lauantai 20. huhtikuuta 2013

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Hei, olen Luigi ja olen tosi söpö! Tässä ovat myös idolini Piki ja veljeni Pikku-Mökö.


Varvaskarvat

Päikkäreillä Pikin hellässä huomassa

Olemme niin söpöjä

"Mitä sää nyt siinä heilut?"

"Ai kuvia! Oota ku mä otan poseerausasennon!"

"Nyt! Olen söpö!"

<3



"Tässon hei mun iso tassu! Saat kohta tästä, jos en saa nukkua!"

"Minulla ei ole mitään sanottavaa......."

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Pienen kissan elämä on jännää

Meillä on lauantaisin saunavuoro. Sauna on suoraan alakerrassamme ja meidän keittiön ja olkkarin ikkunoista näkee saunan parvekkeelle. Saunassa oltiin tänäänkin. Löylyjen jälkeen menin saunan parvekkeelle tupakalle. Pikku-Mökö sattui olemaan keittiön ikkunalla.

Kyllä oli pieni kissanpoika ihmeissään! Se tuijotti koko sen tupakan ajan tiiviisti meitä ikkunasta. Kun lähdin takaisin saunaan, se kääntyi katsomaan perään, että mihis se akka nyt meni. Ja saunalta kun tultiin kotiin, tuijotti taas oikein tarkkaan meitä, kääntyi oikein kiipeilypuussaan paremmin päin. :D

Vähän kuvia raitapaidoista.

Mökö ja Pikku-Mökö